Julkaistu Snautser-Pinseri -lehdessä 2000
Koirien värien periytyminen perustuu pitkälle olettamuksiin ja joitakin asioita ei täysin osata vieläkään selittää. Aihetta on tutkittu paljon ja aiheeseen liittyvää materiaalia löytyy paljon myös internetistä ja kirjallisuutta on jonkin verran tarjolla. Perehtyessäni materiaaliin itseäni hämmästytti se, että ristiriitaista tietoa on paljon. Värien periytymisessä on joitakin rotukohtaisia asioita, mutta tietyt perusasiat periytyvät samalla tavoin kaikissa roduissa. Värigenetiikkaa on hyvä ymmärtää, sillä sen avulla oppii ymmärtämään myös muiden asioiden periytymistä (kuten mm. hännän asennon, korvien muodon tms.) niin koirilla kuin muilla nisäkkäillä. Sattumalla on iso merkitys myös värienperiytymisessä ja esitetyt "laskelmat" ovat olettamuksia.
Värigeenit on jaettu värisarjoihin, joista koirilla vaikuttavat seuraavat sarjat A, B, C, D, E, G, M, S ja T.
Alla on lueteltu kääpiöpinsereissä vaikuttavat värigeenit. Suluissa olevat ovat kysymyksenalaisia, joten niiden olemassaolosta kääpiöpinsereillä ei ole varmaa tietoa. Kääpiöpinserin värigeeneistä ensimmäiset ja merkittävimmät ovat ne, jotka vaikuttavat siihen, onko koira black & tan värinen vai punainen, ne ovat:
ay Punainen väri (totuudenmukaisempi nimi olisi ruskea, mutta käytämme väristä nimeä punainen). Koiralla saattaa olla joidenkin karvojen kärjissä mustaa. Pennulla saattaa olla karvoituksessaan mustaa väriä (mm. hännässä ja kaulassa), joka kuitenkin koiran aikuistuessa vähenee huomattavasti tai väri saattaa kokonaan puhdistua.
at Mustaruskein merkein. Vaihtelua merkkien koossa ilmenee, merkkien kokoon vaikuttavat useammat geenit. Tästä väristä käytetään yleisesti nimitystä black & tan.
Geeni ay on määräävä (dominoiva) suhteessa at:n, joka on väistyvä (resessiivinen).
(As yksivärinen koko musta.)
B vaikuttaa nenän, tassujen ja silmien ympäryksen pigmenttiin, normaali musta.
b aiheuttaa ruskean ja suklaanvärisen pigmentin nenässä ja silmien ympärillä, muuttaa mustan ruskeansävyiksi. Usein myös silmät ovat vaaleammat. Jos tämä geeni tulee molemmilta vanhemmilta on koiran väri suklaa.
C aiheuttaa voimakkaan punaisen tai mustan karvanvärityksen (normaali). Täysi pigmentti.
D mustan värin ilmeneminen (normaali)
d heikentää mustaa pigmenttiä aiheuttaen sinisen värin (haalistaa). Geenin uskotaan aiheuttavan iho-ongelmia ja neurologisia häiriöitä.
E sallii mustan tai ruskean pigmentin muodostumisen.
e keltainen väri.
G muuttaa normaalivärisenä syntyneen pennun karvan värin myöhemmin harmaaksi tai haaleaksi.
g pitää pigmentin muuttumattomana (normaali)
(M merleväritys, usein myös siniset silmät.)
m yhdenmukainen turkinväri (normaali).
S vahva turkin väri, yleensä ilman valkoisia merkkejä rinnassa tai tassuissa. Toisaalta tämä geeni sallii valkoisen värin ilmenemisen rinnassa ja tassujen kärjissä.
(sp piepald, valkoisia alueita mm. raajoissa).
t ei pilkkuja (vastaavasti T aiheuttaisi pilkullisia koiria, vrt. dalmatiankoira)
Seuraavassa x kuvastaa vasemmalla puolellaan olevan kirjaimen sarjassa esiintyvää mitä tahansa muuta geeniä. Eli tiedetään, että koira kantaa geeniä B, joka on ilmiasussa (nähtävissä), mutta toista geeniä ei koiran ilmiasusta näe ja sen olemassaolo selviää yleensä vasta, kun se jättää riittävästi jälkeläisiä ja yhdistetään toisen koiran kanssa, joka kantaa samaa geeniä. Merkintä Bx, jossa x voi olla joko B tai b).ERILAISIA ESIMERKKEJÄ
Bb on koira, jolla on dominoiva geeni B (ilmiasussa, väri) ja myös resessiivinen geeni b (ei näy koirasta), b saattaa tulla näkyviin sen jälkeläisillä, jos se yhdistetään toisen vastaavaa geeniä kantavan yksilön kanssa. Dominoiva geeni ja siten ilmiasu on merkitty isolla kirjaimella. Resessiivisen (pienikirjain) geenin on oltava kaksinkertainen, jotta se näkyy koiran ilmiasussa (fenotyypissä).
Tässä kertauksena perusasiat:
1. kun koira BB yhdistetään koiran Bb kanssa, voidaan saada pentuja, joilla on seuraavat B-sarjan geenit:BB,Bb.
Se, tuleeko kaikkia edellä mainittuja pentuja pentueeseen, on sattuman määräämä asia. Pentueessa voi siis olla myös vain BB ja/tai Bb ja/tai bb koiria tai kaikkia näitä sekaisin.2. koira Bb yhdistetään koiran Bb kanssa, voidaan saada pentuja, joilla on seuraavat B-sarjan geenit:BB, Bb, bb.
Kirjallisuudesta löytyneitä ehdotuksia kääpiöpinsereiden "värikartoiksi":
Kääpiöpinserillä, jolla on vaaleanruskea pigmentti kirsussa ja silmien ympärillä on oletettavasti seuraavanlaiset geenit (huomaa, että tämä black & tan at:nä olisi suklaan värinen tan merkein):Tyypin 2. kääpiöpinserissä on usein mustaa väriä punaisen seassa ja se periyttää black & tan väriä.Musta ruskein merkein väritys kääpiöpinsereissä:
atat Bx Cx Dx Ex gg mm Sx tt
Punainen väri kääpiöpinsereissä:
Tyyppi 1 ayay Bx Cx Dx Ex gg mm Sx tt
Tyyppi 2 ayat Bx Cx Dx Ex gg mm Sx tt
Tyyppi 3 (harvinainen) atat Bx Cx Dx ee gg mm Sx tt
Tyypin 1. kääpiöpinseri ei periytä lainkaan black & tan väriä.
Tyypin 3. kääpiöpinseri syntyy usein yllättäen black & tan vanhemmille, väri on kellertävä ja sen aiheuttaa E-sarjan pikku e. Tietenkin tyypin 3 kääpiöpinsereitä voi syntyä myös ayay värisille, ja myös silloin punainen väri on erittäin vaalea -> kellertävä.
Esimerkkejä kääpiöpinserin värien "värikartoista", joita ei ole FCI maissa hyväksytty:
Suklaa tan merkein: atat bb Cx Dx Ex gg mm Sx tt
Harlekiini (ei ole olemassa enää): atat Bx Cx Dx Ex gg Mx Sx tt
Punainen ayay bb Cx Dx Ex Sx gg mm tt
Seuraavassa vielä joitakin esimerkkejä värien esiintymisestä ilmiasussa. Esimerkit ovat löytyneet kirjallisuudesta (kts. referenssit). Mainitut määrät ovat arvioita ja todennäköisyyksiä ja ilmenemiseen vaikuttaa pitkälti sattuma. Myös sattuma "noudattaa tiettyä kaavaa", josta enemmän Per Erik Sundgrenin kirjassa "Lemmikkieläinten jalostus" .MITEN GEENIT VAIKUTTAVAT PENTUEEN VÄRITYKSEEN
Yhdistämällä black & tan (atat) ja puhtaan punaisen (ayay) saamme aikaan pentueen, jossa on vain punaisia pentuja (koska pentu perii molemmilta vanhemmiltaan yhden geeniparin ja ay on dominoiva, se näkyy ilmiasussa. Pennut ovat silloin ayat ja kantavat black & tan geeniä). Kuitenkin, jos toinen vanhemmista kantaa black & tan geeniä ollen ilmiasultaan punainen (ayat) ja toinen on black & tan värinen (atat), on osa pennuista punaisia ja osa black & tan värisiä.
Yhdistettäessä kaksi punaista kääpiöpinseriä, jotka molemmat kantavat geenejä ayat, saamme aikaan pentueen, jossa noin yksi pentu neljästä on black & tan värinen. Tässä tapauksessa molempien käytettyjen koirien sukutaulusta löytyy black & tan värinen koira molemmilta puolilta. Geenit voivat kulkeutua hyvinkin usean sukupolven päähän ennen kuin se ilmenee koiran ilmiasussa.
Sekä isän että emän ollessa black & tan värisiä (atat BB ja atat BB), ovat pennut pääsääntöisesti aina vain black & tan värisiä, paitsi jos molemmat vanhemmat kantavat geeniä b (atat Bb ja atat Bb), jolloin noin yksi pentu neljästä olisi suklaanvärinen tan merkein (atat bb). Jos pikku e (keltainen) on kulkeutunut perimässä ja tulee molemmilta vanhemmilta, on pentu keltaisen värinen punainen (atat ee). Tällainen pentu erottuu normaalista punaisesta (ayay EE) värisestä pennusta siten, että sen peitinkarvassa ei ole lainkaan mustaa tai mustia karvan kärkiä ja usein myös pigmentti on vaalea. Pikku e:n ilmenemisestä on jonkin verran havaintoja rodussamme.
Kääpiöpinsereissä black & tan väri on resessiivinen, eli geeni on saatava molemmilta vanhemmilta, jotta väri näkyy ilmiasussa. Punainen väri on dominoiva. Black & tan värisessä koirassa olevien merkkien koko ja värin syvyys vaihtelee tummanpunaisesta haalean keltaiseen.
Käytettäessä voimakkaasti punaista väriä (ayay) kantavaa koiraa jalostukseen black & tan värisen koiran kanssa, saamme aikaan ainoastaan punaisia pentuja (ayat, jossa ay on dominoiva ja siten peittää at:n vaikutuksen ilmiasussa), jotka kantavat black & tan geeniä (at). Näiden koirien (ayat) karvoituksessa saattaa esiintyä mustia karvoja, etenkin hännässä, selässä ja kaulassa.
Koirat saattavat kantaa myös ei toivottuja värigeenejä, jotka tulevat esiin vain, jos yhdistetään kaksi kantajaa. Koiraa katsomalla ei voi sanoa tarkalleen, mitä geenejä se kantaa, sillä koiran fenotyyppi (ilmiasu) voi olla hyvinkin toisenlainen kuin genotyyppi (mitä geenejä koiralla on). Myös värigeenien mutaatioita sattuu aina silloin tällöin.
Tässä esimerkissä kaikki jalostukseen käytetyt koirat, ensimmäisen esivanhempien rivin jälkeen, ovat ilmiasultaan punaisia, mutta lopputulokseksi saadaan black & tan värinen koira pentueeseen. Ensimmäisellä rivillä on esivanhemmat, joista löytyy myös black & tan värisiä. Esimerkin mukaisesti voidaan mennä vaikka kuinka kauas sukutaulussa ennen kuin black & tan värisiä koiria löytyy. Vahvennetut koirat pentueesta valitaan jalostukseen, muut mahdolliset värit pentueessa myös merkitty.
ayay = punainen ilmiasu, ei kanna black & tan väriä
ayat = punainen ilmiasu, kantaa black & tan väriä
atat = black & tan ilmiasu, ei kanna punaista väriä
|
ayay
|
atat
|
atat
|
ayat
|
ayat
|
ayat
|
ayay
|
atat
|
|
ayat
|
atat, ayat
|
ayay, atat, ayat
|
ayat
| ||||
|
ayat, ayay, atat
|
ayay, ayat
| ||||||
ayay, ayat, atat
| |||||||
Joskus silloin tällöin nousee esiin erikoisia värejä. Nämä ovat aika usein mutaatioita, mutta myös ihan selitettävissä olevia värejä putkahtelee esiin aika ajoin yllättävistäkin yhdistelmistä. Kääpiöpinsereissä ja myös monissa muissa roduissa ehkä "yleisin erikoisuus" ja myös yllättävin on kuitenkin black & tan vanhemmille syntyvä "punainen" pentu. Tällaisen pennun syntyessä on hyvä ensin sulkea pois vahinkoastumisen mahdollisuus etenkin, jos lähettyvillä on ollut punainen uros. Mutta myös pennun värin vaaleudesta ja puhtaudesta voidaan päätellä melko hyvin onko kyseessä pikku e:n aiheuttama keltainen väri.
Kirjallisuudesta löytyy maininta myös täysin mustista kääpiöpinserin pennuista, joiden vanhemmat olivat molemmat punaisia. Näistä mustista toinen astutettiin black & tan värisellä ja tulokseksi saatiin pentue, jossa oli 6 pentua, joista 2 oli kokonaan mustia sekä 4 mustaa, joilla oli punertavaa sävyä turkissaan, ei kuitenkaan tan -merkkejä. Tämä poikkeuksellinen ilmiö on ollut todennäköisesti mutaatio, jossa ay muuttunut As:ksi, kuitenkin pentujen olisi pitänyt kantaa ay:tä resessiivisesti ja pentueeseen olisi pitänyt tulla myös punaisia pentuja. Mahdollinen selitys näyttää olevan se, että toinen ensimmäisistä punaisista vanhemmista, olikin kevyesti värittynyt suklaanvärinen koira tan merkein, eikä todellinen punainen.
Värigenetiikka on mielenkiintoista. Täydellisesti ei vielä tiedetä miten ja mitkä geenit vaikuttavat värien kokoon tai syvyyteen. Olen kuullut myös paljon mielenkiintoisista väreistä, joita en voinut ottaa huomioon tai pohtia enempää tässä materiaalissa todellisen tiedon puuttuessa. Näistä erikoisuuksista mainittakoon mm. lähes valkoisena syntynyt kääpiöpinseri, joka myöhemmin muuttui punaiseksi, täysin mustia tan- merkittömiä pentuja black&tan värisille, isoja valkoisia alueita jne. Paljon jäi kysymyksiä jäljelle mm. mikä aiheuttaa kääpiöpinsereillä valkoisen värin ilmenemisen ja koon? Mitkä tekijät vaikuttavat tan merkkien kokoon ja värin syvyyteen? Ehkäpä näihinkin löytyy vastauksia pikapuolin.
Pirjo Onza
1998/2000
Lähteitä: The Inheritance of Coat Color in Dogs; C.C:Little,
The New Miniature Pinscher; Sari Brewster Tietjen,Genetics for Dog Breeders; Roy Robinson
Lemmikkieläinten jalostus; Per-Erik Sundgren,
Terve ja sairas Koira; Saki Paatsama
Koiramme 11,12/97 ja 1-2/98
sekä eri internetsivut.
